sunnuntai 15. joulukuuta 2013

"Villankumous!"-näyttely osa 2.




Kissojen jälkeen ovat vuorossa...


LINNUT






Edellisen näyttelyni "Villavaltakunnan" hallitsijapari pääsi myös Ruokolahdelle vitriineihin. Augustin olenkin esitellyt jo aikaisemmin täällä:

http://varjoisanurkkaus.blogspot.fi/2013/02/oi-onnea-kansan-joka-saa-kuningastaan.html

Tosin, hän sai uudet jalat, aikaisempien rimpulakoipien tilalle. 

Kaksi alempaa kuvaa ovat Jyväskylän näyttelystä marraskuulta. Uudet jalat näkyvät tässä paremmin. Viime kesänä August sai myös puolison, jota en olekaan aikaisemmin esitellyt täällä, Lavender Von Villanderin. Heillä molemmilla oli myös runotaulut vierellään. 

Hassusti tuo lasi heijastaa kunkun rintaan aivan uuden raitakuvion (joka taitaa tulla minun paidastani).








KUNINGAS AUGUST VON VILLANDER
Kuningas August, Von Villanderin sukua
arkena ja juhlissa käyttää kirjavaa pukua
Aina kovin viisaasti lakejaan hän laatii
"Nukkumaan ei mennä murheissaan."
Alamaisiltaan hän vaatii

"Tee joka päivä jotain
joka iloa sulle tuottaa
Pidä aina lupaukset 
niin sinuun voidaan luottaa
Arvosta toisia ja myöskin itseäsi
Etsi elämäsi suunta
järjen sijaan sydämestäsi"






                                      KUNINGATAR LAVENDER VON VILLANDER

Villavaltakunta on saanut kuningattaren
Joka omalta puoleltaan
on sukua kyyhkysten

Kirjekaverina toimi pitkään kuningas
Jolle Lavenderista tuli hyvin rakas

Kirjoitti August eräänä päivänä kirjeeseen
"Olet paras!" ja pyysi häntä jäämään vierelleen

Vastauksen sai ja vieläpä myöntävän
Sai kumpikin puolisokseen parhaan ystävän

Ei Villavaltakunta tarvii postinkantajaa
Kuningatar itse kaikki kirjeet toimittaa





Minulla oli kuningattarestakin yksityiskohtaisempia kuvia, jotka olin ottanut kotona. Valitettavasti poistin ne vahingossa kamerasta ennen kuin ehdin laittaa koneelle. Tällä hetkellä kuningatar istuu vitriinissä 350 kilometrin päässä, joten täytyy keväällä ottaa parempi kuva hänestäkin. 

Kuningasparin lisäksi heidän seuranaan toimivat myös neuvonantaja Vaaccu Koipinen ja Hovinarri.


NEUVONANTAJA VAACCU KOIPINEN

Joskus kaikkein fiksuimmatkin 
neuvoja toisilta kaipaa
Yhdessä pulmat vaikeimmatkin
raukeaa kun kuluu aikaa

August kääntyy Koipisen puoleen 
kun ongelma on kinkkinen
Silloin ei oo syytä huoleen
Koipinen kyllä hoitaa sen


(alla oleva kuva Jyväskylän näyttelystä)




Vaacusta ja monesta muustakin eläimestä lisää täällä: 





HOVINARRI

Valtakunnan pelle tässä
sateenkaaren väreissään

Jos joku nauraa hänelle 
ei ole yhtään häpeissään

Päinvastoin, kehoittaa myös muita
nauramaan joskus itselleen

Pahimpiakin hapansuita
hymyilemään peilikuvalleen






Hovinarrista (toiselta nimeltään "Sateenkaarilintu") lisää täällä:



Alla vielä kuva vielä Villankumous!- näyttelystä. Mukana myös "Hyvin yksinäinen pieni pöllö" joka on nykyään ystävystynyt Koipisen kanssa ja siksi kantaa enää nimeä "Pöllöistä pienin" :)
Hänet mainitaan myös tuolla Vaacusta kertovassa linkissä.

Näyttelyyn pääsivät myös vähän aikaa sitten syntyneet linnut:

Paitsi Virkkutulkku, joka pääsi ystävän joululahjakoriin ja elelee tulevaisuudessa Kuopion suunnilla.






Olen hyvin iloinen että tälle viimeisellekin linnulle löytyi Ruokolahden kirjastolta paikka. Kyseessä on suurin kolmiulotteinen työ jonka olen tehnyt. Tämä lintu oli osa Suomen käsityönmuseon "Näytön paikka" ikkunoiden näyttelyämme "Kesänrakentajat" 2011, jonka järjestimme yhdessä ystäväni ja luokkatoverini Sannin kanssa yhtenä näyttötutkintonamme. Sen jälkeen tämä ei ole ollut missään esillä, mutta kirjastolta sattui löytymään sopiva nurkkaus ja vieläpä pöytäkin.




"LENNÄN JÄLLEEN"





Tästäkin lisää tuolla ensimmäisessä linkissä. Jotenkin noita lintuja on vaan syntynyt sattumalta noin paljon. Joskus tapahtuu niin että aloitan tekemään "jotain eläintä" ja lopussa huomaan:

"Oho, taas tuli siivekäs ja nokkava otus!"

Mutta mitäpäs sitä estelemään. :)












maanantai 2. joulukuuta 2013

"Villankumous!" - näyttely, osa 1.

Tänä aamuna kahdeksalta soitin Ruokolahden kirjaston ovikelloa ja kävimme pystyttämässä "apumiesten" kanssa "Villankumous!" -näyttelyn!

Edellinen näyttely "Villavaltakunta" oli satu-teemainen ja sijoittui Jyväskylän kaupungin kirjaston lastenosastolle. Villavaltakunta päättyi 28.11.2013 ja purkamisen jälkeen suuntasinkin Etelä-Karjalaan pystyttämään tätä toista.

Oli muuten ihana lukea edellisen näyttelyn vieraskirjaa, sinne oli tullut paljon mukavia ja rohkaisevia kommentteja. Tunsin myös päässeeni tavoitteisiini eräällä lailla, kun kirjasta löytyi kehujen lisäksi mm. "En oikein pitänyt mistään." ja "Lady Gaga on paras! Ostakaa Artpop!" :D Ilmainen mainostilahan on aina käytettävä tilaisuuden tullen.. Mutta suuren suuri kiitos kaikille kävijöille!

Tässä muutama kuva Villankumouksen rakennuksesta. Sinne menivät kaikki Villavaltakunnankin työt, mutta ilman runotauluja. Lisäksi mukaan tuli vanhempia töitäni, sekä ihan uusia. Myös koruja toivottiin vitriineihin ja niissä olikin valitsemista, mitä laitan!

Molemmissa kirjastoissa minut on otettu todella hyvin vastaan ja yhteistyö, sekä viestintä on toiminut loistavasti. Lisäksi usein kirjastojen näyttelytilat ovat ilmaisia ja siellä käyvät kaiken ikäiset ihmiset, mikä on suuri plussa. Minun ei ole tarvinnut viedä kovinkaan paljon omia kiinnitysmateriaaleja, koska kirjastoissa on ollut sellaisia vaihtuvien näyttelyiden takia valmiina. Jyväskylässä sain käyttää heidän sermejään ja läpinäkyviä laatikoitaan. Ruokolahdella oli seinien edessä katosta roikkuvat vaijerit ja koukut, mitkä helpottivat paljon ripustamista. Lisäksi sain paikanpäältä pöydän ja vitriinit käyttöön. :)

Ajattelin esitellä näyttelyn täällä erillisissä osioissa, muuten tulisi tosi pitkä yhdestä päivityksestä.



Näyttelyn rakennusta














Esittelen tässä ensimmäisessä osiossa kissatyöni, joita pääsi näyttelyyn kolme kappaletta. 




"PAAVO"




Tämä työ on pari vuotta vanha. Kuva esittää vanhempieni kissaa, Paavoa. Melkoisen luonteikas tapaus, ansaitsi päästä tauluun. Vaikka mikään työ ei ole tämän näyttelyn varsinainen päätyö, valitsin julisteeseen kuvan tämän työn puun oksistosta, ylösalaisin käännettynä.




 "KISSA NIMELTÄ AIKA 1."








"KISSA NIMELTÄ AIKA 2."







Ensimmäisen "Kissa nimeltä Aika" työn tein viime jouluksi. Silloin sillä ei ollut vielä nimeä. Toisen kissan tein tänä syksynä, jolloin ne saivat myös nimen. Molemmat päätyivät Villavaltakunta-näyttelyyn oman runotaulun kera. 



"Kun kesä muuttuu talveksi
luopuu Aika turkistaan
Uudet värit valitsee
hän turkkiväripurkistaan

Silloin kaikki huomaavat
että valo pimeyteen haihtuu
Kun sävyt siniset pikkuhiljaa
Punaisiksi vaihtuu"




lauantai 23. marraskuuta 2013

Koreilua ja koruilua

Tällä viikolla olen puuhannut villasta koruja! 
Tässä kuvia muutamista.

Aikaisemmin tekemäni Huovanpenikat 

pääsivät nyt rintakorujen lisäksi myös kaulakoruiksi.





Löysin myös pari vuotta sitten huovuttamastani rannekorusarjasta ylijääneen kirjomattoman osan (sininen). Kirjailin sen valmiiksi sen enempiä suunnittelematta. Keltainen rannerengas on saman sarjan alkuperäinen proto, jonka jätin aikoinaan omaan käyttöön.








Lisäksi yhdistelin erilaisia huovutustöistä jääneitä jämäpaloja ja rakensin niistä koruja.
Tuosta keskimmäisestä tosin tuli melko villi! Käytin koruihin myös vanhoja nappeja, norjalaisen villapaidan kiinnitysosia, helmiä ja mitä milloinkin löysin. 






Ja vielä spiraalia kehiin!







tiistai 12. marraskuuta 2013

Kedon kansa

Tämän työn huovutin jo kesällä mutta kaiken muun se sai ylleen vasta parin viime viikon aikana. 
Se on myös suurin tauluni jonka olen huovuttanut. Pitkään menikin pohtiessa kuinka asettelen kappaleet toisiinsa ja mitä jätän kokonaan pois. Oli hyvä ajatus jättää työ pariksi kuukaudeksi kaappiin, koska sitä katsoi ihan uusin silmin sen jälkeen. Suuret pitsiliinat ovat kirpputorilta, pienet (suurten päällä) virkkasin itse. Itse "kansan" kirjomiseen menikin useampana päivänä tunteja. Mutta nyt se on valmis! Takakiinnikkeet vielä puuttuvat, siksi kuva on otettu matolla eikä seinällä.



"KEDON KANSA"

100cm x 60cm












lauantai 9. marraskuuta 2013

Tsirp!


Keitäs nämä ovat? Pötköjä joilla on jalat..
Halloweenin kunniaksiko jotain noin pelottavaa?



 
 
Aamun tullen olohuoneesta löytyi pieni lintupesue! 
 
Vielä vähän pöllämystyneenä kirkkaassa valossa. Taitavat mielummin valvoa öisin.



















Vasemmalta oikealle: Virkkutulkku, Kirjorastas, Villasirkku ja Möö.

Eivät kuulemma kaipaa etelään talveksi, kunhan patterit vaan toimivat.
Koetan tehdä heidän olonsa kotoisaksi. Nappeja ja helmiä pyysivät aamiaiseksi.

Tervetuloa!

Kuten otsikko jo kertookin, tervetuloa seuraamaan uutta huovutusblogiani!

Jo pitkään mielessäni on muhinut perustaa blogi jossa keskityn pelkästään huovutukseen. Se on kuitenkin jo aika kauan ollut minulle käsityötekniikoista mieluisin. Tadaa! Tässä se nyt on! Villankumous alkakoon!






Kohteliasta on tietysti kertoa itsestään aluksi. Olen syntynyt 1988 ja suorittanut käsi-ja taideteollisuusalan perustutkinnon vuonna  2011, jolloin valmistuin tekstiiliartesaaniksi. Noin vuoden päästä tarkoitukseni olisi saada itselleni käsityöntekijän ammattitutkinto, painotan opintoni huovutukseen. Opiskelut ovat hyvällä mallilla ja kaikenlaista projektia ja ideaa on työn alla. Viikko sitten pystytin myös ensimmäisen ihan oman näyttelyni Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolle. Näyttely kantaa nimeä "Villavaltakunta" ja sitä voi käydä katsomassa vielä 28.11.2013 asti. Tälle vuodelle on tekeillä vielä toinen näyttely Ruokolahden kirjastoon 4.12.2013-31.1.2014. Alunperin keksin "Villankumous" nimen tuolle näyttelylle ja myöhemmin päätin että se tulee olemaan myös tämän blogin nimi.




Olen käsityöntekijänä melkoinen minä-teen-oman-juttuni-tyyppi. En oikein pidä ohjeista, enkä koneista. Haluan kehittää itse ja mitä vähemmän sähköllä toimivia vempeleitä, sen parempi. Tottakai joihinkin asioihin koneita on pakko käyttää ja pari kertaa vuodessa yllätän itsenikin kaivamalla ompelukoneen esiin. Asioiden uusiokäyttö on se, joka saa mieleni syttymään. Kierrän kirpputoreja alvariinsa, etsien kierrätykseen sopivaa materiaalia. Löytäminen ja hoksaaminen tuovat parhaita fiiliksiä. Huopatöideni aiheina ovat usein eläimet, mutta viimeaikoina olen tehnyt myös maisemia ja ihan abstrakteja töitä. Tärkeää minulle on saada jonkinlainen sielu jokaiseen työhön.
Myös kaoottiset kokeilut ja enoikeastaantarvitsetällaista-tekeleet löytävät paikkansa työpöydältäni. Niiden avulla voi kuitenkin oppia jotain uutta tuleviin töihin, joten kaikki sellainen on mielestäni myös hyödyksi.




Tosiasia on, etten vielä tiedä mikä minusta tulee isona. Sen tiedän kuitenkin, että käsityöt tulevat olemaan suuri osa elämääni nyt ja tulevaisuudessa, niin kauan kuin käteni toimivat. Se taitaa olla monen käsityöläisen siunaus ja kirous yhtäaikaa, että aivot tekevät työtä lakkaamatta, ideoita kertyy usein liikaakin ja kädet syyhyävät kokoajan puuhaamaan ja kokeilemaan. Mutta pääasia että on kivvaa! Niin kuin eräs jo edesmennyt ilon mies on sanonut.






Tämä blogi tuntuu tällä hetkellä niin uudelta, että vielä vähän mutustelen tuon ulkoasun kanssa. Voi olla että se jää tällaiseksi tai muutan sen vielä radikaalisti. Sisältöä halusin kuitenkin päästä jo tekemään, niinpä kyhäsin tämän ensimmäisen tekstin. Tarkoitukseni on päivittää tänne uusia huovutuksiani, mutta silloin tällöin saatan kaivaa esille myös jonkin vanhemmista töistäni.

Eipä sitten muuta kuin lämmin tervehdys ja katsotaan mitä tuleman pitää! : )

Tässä vielä linkki aikaisempaan piilopaikkaani:
http://varjoisanurkkaus.blogspot.fi/

Päivitän sinne edelleen muita käsityöjuttuja.